Napsahti sähköpostiin tänään. Vähän kävi ahdistamaan, tässä olen tekemässä suurta elämän muutosta ja sijoittamassa tähän aikamoisen summan rahaa. Puolen päivän ahdistuksen jälkeen asiaa alkoi ajatella jo toiselta kantilta. Entäs sitten, jos nakki napsahtaa kohdalleni. So What! Olen vielä nuori, pätevä töissäni, pitkällä irtisanomisajalla, kuulun liittoon ja puolen vuoden päästä helvetin paljon hoikempi kuin nyt. Lama ei kestä ikuisesti ja sitten on taas kysyntää pätevälle ja valitettavan raadollista kyllä myös terveelle (lue hyvännäköiselle) henkilökunnalle. Eli en peru päätöstäni leikkaukseen menosta!
Pari päivää olen tässä totutellut pääsiäismässäjäisten jälkeen hyvin kevyeen ruokavalioon. Aamiaisen ja lounaan ja iltapalan olen korvannut ENE-pirtelöillä tai Elovena-kaurajuomalla ja päivällisen olen syönyt normaalisti. Eilinen oli ihan tuskaa. Kamalia itsensä huijaamisfiiliksiä hiipii mieleen verensokerin alentumassa. Alkaa suorastaan sääliä itseään ja kehittelee tuupertumisteorioita. Haloo! Ihan, kun meikäläisen kokoinen ihminen ei saisi energiaa näistä rasvavarastoista. Tänään oli jo helpompi päivä syömisen suhteen vai lieneekö sitten mennyt huomaamatta Yt-shokissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti